JULKAISUT

Tältä sivulta löydät suomenkieliset tiivistelmät ReadDrama-hankkeessa julkaistuista tutkimusartikkeleista sekä linkit artikkeleihin.


Tavun roolista suomen kielen lukemisessa

Tavu on keskeinen puhuttua kieltä jäsentävä yksikkö, ja tavuttaminen ja tavuviivat ovat perinteisesti olleet keskeinen osa suomalaista luku- ja kirjoitustaidon opetusta. Kuitenkin tutkimuksellisesti tavun rooli lukemisessa on vielä epäselvä.

Kehittyvien lukijoiden on arveltu dekoodaavan (eli yhdistävän kirjoitettua kieltä puhuttuun) ainakin vieraita sanoja tavu tavulta, mutta kokeellisia tutkimuksia aiheesta on tehty vähän. Tässä tutkimuksessa testasimme oletusta, että etenkin hitaat 9-10 vuotiaat lukijat (n=142) katsovat pidempään sanoja, joissa on useampi tavu (poikkeus vs. papupata) kun sanojen pituus ja yleisyys on yhteneväinen. Tulosten mukaan ensimmäisen katseen kesto kolmitavuisiin sanoihin oli hieman pidempi kuin kaksi- ja nelitavuisiin sanoihin. Tämän vaikutuksen suuruus ei riippunut lukusujuvuudesta. Sanan tavurakenteella ei ollut vaikutusta muihin katselua kuvaaviin muuttujiin kuten sanan kokonaiskatseluaikaan. Tulokset viittaavat siihen, että tavurakenteen koodaus on osa sanahahmon ja sen kielellisen rakenteen nopeaa hahmotusprosessia. Tämä prosessi voi pitää sisällään myös muita asioita kuten sanan vokaali-konsonanttirakenteen hahmottamisen.

Tavumäärän vaikutuksen lisäksi suomen kielessä on tutkittu myös tavuviivan vaikutusta alkavien lukijoiden silmänliikkeisiin (Häikiö & Luotojärvi, 2022). Nämä tutkimukset ovat osoittaneet tavuviivojen hidastavan kaiken tasoisia lukijoita.

Vaikka tavu ei näyttäisi olevan samalla lailla keskeinen dekoodaus yksikkö kuin kirjain-äännevastaavuudet, tavulla voi olla muita tärkeitä rooleja luku- ja kirjoitustaidossa. Ensinnäkin oikean tavurakenteen hahmottaminen on suomen kielessä ratkaisevaa sanan merkityksen tavoittamiselle (Hautala ym., 2013). Samoin tavutus määrää suomen kielen oikeinkirjoitussääntöjä. Kolmanneksi, Kirjain-Äänne-Tavu-Sana (KÄTS) -lukemaan opettamisen menetelmässä (Karppi, 1983) tavuviiva nähdään hyödyllisenä keinona ohjaamaan alkavia lukijoita järjestelmälliseen dekoodamiseen. Samalla äänteiden kokoaminen ensin tavuksi nähdään toimivan myös muistin tukena pitkiä sanoja luettaessa.

Auttavan dekoodaustaidon opittua on aika opetella itse hahmottamaan sanan tavujäsennystä (esim. tavuta sanat pystyviivoin). Useimmat lapset oppivat tämän helposti hyvän kielitaitonsa turvin, mutta jotkut tarvitsevat varmasti lisäharjoittelua. Nämä oppilaat voi tunnistaa mahdollisesti siitä, että he tekevät erityisen paljon kirjoitusvirheitä tavurajalla, haparoivat tavupainojen kanssa ääneenlukemisessaan ja siten kokevat vaikeuksia tavoittaa sanan merkitystä. Luonnollisesti nämä haasteet voivat johtua myös siitä, että oppilas vasta opettelee suomen kieltä.

Pääset lukemaan artikkelin kokonaisuudessaan klikkaamalla tästä!

Lähdeviite:

Lisa Hintermeier, Jarkko Hautala & Mikko Aro (2023). Rapid Coding of Syllable Structure by Dysfluent Developing Readers, Scientific Studies of Reading, DOI: 10.1080/10888438.2023.2203863

Motivaation rooli luetun ymmärtämisessä

Motivaation tiedetään olevan keskeisessä roolissa lukutaidon kehittymisen kannalta. Tutkimuksissa on löydetty näyttöä siitä, että lapset, jotka lukevat mielellään ja joilla on hyvä lukemiseen liittyvä minäpystyvyys, ymmärtävät lukemaansa paremmin. On kuitenkin epäselvää, mikä tämän yhteyden selittää.  ReadDrama ja ReadMore -hankkeiden tutkimuksessa asiaa tarkasteltiin tietokonepohjaisen luetun ymmärtämistä arvioivan tehtävän ja sen tallentaman lokidatan perusteella. Hypoteesina oli, että motivoituneemmat ja minäpystyvämmät lapset osoittavat korkeampaa kiinnittymistä tehtävän tekemisen aikana, eli käyttävät tehtävään enemmän aikaa ja kehittyneempää vastausstrategiaa, mikä vaikuttaa myönteisesti heidän suoritukseensa tehtävässä. Hypoteesia testattiin kahden eri otoksen avulla. Molemmissa oli osallistujina 3.–4.-luokkalaisia suomenkielisiä lapsia. Toisessa otoksessa painottuivat ikätasoiset lukijat, kun taas toisessa oli mukana suunnilleen yhtä paljon ikätasoisia ja hitaita lukijoita.

Tulokset antoivat osittaista tukea hypoteesille. Lapset, jotka kertoivat nauttivansa lukemisesta, käyttivät kehittyneempää vastausstrategiaa tehtävässä, mikä ennusti parempaa tulosta tehtävässä. Myös minäpystyvyys oli yhteydessä luetun ymmärtämiseen, mutta yhteys välittyi kiinnittymisen kautta vain, jos lukemisesta nauttimista ei ollut kontrolloitu mallissa. Tulos vahvistaa aiempia tuloksia lukumotivaation tärkeydestä luetun ymmärtämiselle sekä valottaa osaltaan mekanismia, jonka kautta myönteinen yhteys motivaation ja luetun ymmärtämisen voi syntyä.

Artikkelin pääset lukemaan kokonaisuudessaan osoitteessa: https://doi.org/10.1016/j.lindif.2022.102197

Lähdeviite:
Ronimus, M., Tolvanen, A., & Hautala, J. (2022). The roles of motivation and engagement in computer-based assessment of children’s reading comprehension. Learning and Individual Differences, 98, 102197.

Lukuteatterin vaikuttavuus erityisopetuksessa

Lukuteatterissa ääneen lukemisen sujuvuutta ja ilmaisua harjoitellaan näytelmätekstien parissa. Tässä tutkimuksessa lukuteatterin vaikuttavuutta 3-4. luokkalaisten hitaiden lukijoiden lukutaitojen ja -motivaation edistämisessä tutkittiin satunnaistetulla kokeellisella tutkimusasetelmalla. Tutkimuksessa verrattiin kahta erilaista lukuteatteriohjelmaa tavanomaiseen ääneen lukemisen harjoitteluun, johon osallistui hitaita lukijoita (n=59) ja koulun normaaliopetukseen, johon osallistui normaalisti lukevia oppilaita (n=159). Toisessa lukuteatteriohjelmassa (n=50) oppilaille annettiin tavoitteeksi esittää kokonainen näytelmä yleisölle ohjelman lopussa, kun taas toinen lukuteatteriohjelma (n=49) rakentui yksittäisten draamaharjoitusten varaan.

Tulosten mukaan lukuteatteri ja perinteinen ääneen lukeminen auttoivat hitaita lukijoita yhtä hyvin saavuttamaan lukunopeudessa tyypillisesti lukevia luokkatovereitaan. Oppilaat pitivät eniten näytelmän esittämiseen tähtäävästä lukuteatterista, mihin osallistuminen myös vähensi ääneen lukemiseen liittyvää jännittämistä ja ääneen lukemisen virheitä. Tulosten mukaan lukuteatteria voidaan suositella käytettäväksi erityisopetuksessa osana lukemisen kohdennettua tukea.

Artikkelin pääset lukemaan kokonaisuudessaan klikkaamalla tästä.

Lähdeviite:
Hautala, Jarkko & Ronimus, Miia & Junttila, Enni. (2022). Readers’ Theater Projects for Special Education: A Randomized Controlled Study. Scandinavian Journal of Educational Research. 67. 1-16.

Tehtäväsuuntautunut lukeminen vaatii harjaantumista

Tehokas tiedonhaku digitaalisista tekstistä on yksi nykyajan peruslukutaidoista, mutta siitä tiedetään vielä melko vähän verrattuna esimerkiksi enemmän tutkittuun tekniseen lukutaitoon. Niilo Mäki Instituutin, Jyväskylän, Bournemouthin (UK)  ja Valencian (ESP) yliopiston yhteisessä silmänliiketutkimuksessa selvitettiin kuudesluokkalaisten (n=164) oppilaiden kykyä löytää ja kertoa oikea vastaus tarkoin rajattuun tiedonhakutehtävään. Tutkittavien joukossa oli runsaasti myös lukemisen tai/ja tarkkaavuuden pulmia omaavia oppilaita (n=74). Tehtäväsivu sisälsi aina kuvaavasti otsikoidun epäoleellisen ja oleellisen tekstikappaleen, minkä ajateltiin mahdollistavan valikoivan lukustrategian käytön. Suoriutumista mitattiin sekä vastausten oikeellisuudella että oikean vastauksen antamisen nopeudella eli tehokkuudella. Lisäksi oppilaille suoritettiin kattava kognitiivisten kykyjen arviointi kattaen mm. lukusujuvuuden, luetun ymmärtämisen, tarkkaavuuden ja päättelykyvyn. 

Havaittiin että oikeellisuus tehtävässä selittyi suuressa määrin oppilaan yleisellä kognitiivisilla kyvykkyydellä, mutta ei juurikaan tekstikappaleiden katseluajoilla. Toisin sanoen oikea vastaus löydettiin yhtä hyvin nopeasti etsimällä tai perusteellisella lukemisella. Tehokkuus puolestaan selittyi lähinnä katseluajalla: Tehokkaammat lukijat käyttivät vähemmän aikaa niin oleellisen kuin epäoleellisen kappaleen lukemiseen. Tämä viittaa siihen, että taitavat lukijat säätelevät lukemisen syvyyttään jatkuvasti niin oleellisen kuin epäoleellisenkin kappaleen sisällä. Koska yleinen kognitiivinen kyvykkyys selitti vain vähän tehokkuutta, tutkijat päättelivät, että kaikki oppilaat voivat oppia säätelemään lukemisensa syvyyttä ja tulla täten tehokkaammaksi tehtäväsuuntautuneessa lukemisessa. Koska kognitiivinen taso määrittää kuitenkin vahvasti oleellisen tiedon hahmottamista ja ymmärtämistä, tehtäväsuuntautunutta lukemista tulisi ensiksi harjoitella yksinkertaisilla tehtävillä, joissa oppilaat esimerkiksi etsivät tekstistä yksiselitteistä vastausta annettuun kysymykseen.

Tutkimusta johti akatemiatutkija Jarkko Hautala Niilo Mäki Instituutista. Tutkimusaineisto kerättiin osana professori Paavo Leppäsen johtamaa eSeek! -akatemiahanketta Jyväskylän Psykologian laitoksella (2014-2017). 

Tutkimus on vapaasti luettavissa osoitteessa:
Hautala, J., Salmerón, L., Tolvanen, A., Loberg, O. & Leppänen, P. H. T. (2022). Task-oriented reading efficiency: interplay of general cognitive ability, task demands, strategies and reading fluency. Read and Writing. https://doi.org/10.1007/s11145-022-10265-7

Uusi teoria lukemisen silmänliikkeiden ohjauksesta

Lukijan katsetta ohjaa hienovarainen kognitiivinen järjestelmä, jota on jo pitkään pyritty mallintamaan laskennallisesti. Uudessa tutkimuksessamme osoitamme kuinka aiemmat mallit ovat olettaneet lukijan tiedostomattomasti valitsevan tähdätäänkö silmänliike seuraavaan vai sitä seuraavaan sanaan, ja että tämä “joko-tai” oletus ei pidä paikkaansa. Se sijaan silmänliikkeen pituus näyttää määräytyvän ensinnäkin luonnollisten minimin ja maksimin perusteella, jotka varmistavat että jokaisen katse tuottaa uuden mutta riittävän tarkan näköhavainnon kirjainten ja sanojen tunnistamiseksi. Näiden rajojen sisällä silmänliikkeen pituus säätyy ensin tulevien sanojen keskipisteiden etäisyyden perusteella, jota edelleen hienosäädetään edeltävän katseen sijainnin perusteella. Tämä mekanismi takaa että useimpia sanoja katsotaan keskeisestä sijainnista, ja että kaikista kirjaimista ja sanoista saadaan riittävän laadukas näköhavainto sanantunnistuksen ja sujuvan lukemisen mahdollistamiseksi. Mekanismista johdettu malli kykeni selittämään sanan pituuden vaikutuksen katseen laskeutumispisteeseen, uudelleen katsomisen ja ylihyppäämisen todennäköisyyteen yhtä hyvin tai osin paremmin kuin aiempi keskeinen “joko-tai” malli,.

Hautala, J., Hawelka, S., Loberg, O. & Leppänen, P. (2021). A Dynamic Adjustment Model of Saccade Lengths in Reading for Word-Spaced Orthographies: Evidence from Simulations and Invisible Boundary Experiments. Journal of Cognitive Psychology. https://doi.org/10.1080/20445911.2021.2011895

Silmänliiketutkimus haastaa vakiintuneita käsityksiä sanantunnistuksesta ja lukivaikeudesta

ReadDramassa viidellä tutkimuskoululla mitattiin myös oppilaiden tekstin lukemisen aikaisia silmänliikkeitä ennen ja jälkeen lukemisen harjoittelujaksoa. Alkumittauksen silmänliikeaineistosta tehdyn tutkimuksessa mitattiin analysoitiin aiempaa tarkemmin sanan yleisyyden ja kirjainmäärän vaikutusta katseiden kestoihin, eli fiksaatioihin. Oletuksena oli, että hitailla lukijoilla sanojen näönvaraiset edustukset aktivoituisivat vain vaivoin, joten he joutuisivat ensin kokoamaan sanaa kirjain kirjaimelta aktivoidakseen sanan puhutun kielen edustuksen. Tämä oletus ei kuitenkaan pitänyt paikkaansa, sillä myös hitaimmilla lukijoilla sanan yleisyys vaikutti voimakkaasti jo ensimmäisen fiksaation kestoon sanassa, sanan pituudesta riippumatta.

Tulokset viittaavat siihen, että näönvaraisten edustusten aktivoituminen yleisesti ottaen edeltää ja nopeuttaa kokoavaa lukemista. Keskeistä sujuvan lukutaidon saavuttamisessa on harjaantua käsittelemään kirjainjonoja nopeasti, sekä oppia hyödyntämään näönvaraisia muistijälkiä kokoavassa lukemisessa. Lopulta sanoja voidaan oppia tunnistamaan myös kokonaisina. Jatkossa tulisi vielä tutkia, voitaisiinko hitaita lukijoita harjoittaa paremmin hyödyntämään näönvaraisia muistijälkiään lukemisessa.

Hautala, J., Hawelka, S., & Aro, M. (2021). Dual-stage and dual-deficit? Word recognition processes during text reading across the reading fluency continuum. Reading and Writing, 1-24. https://doi.org/10.1007/s11145-021-10201-1

Artikkelin pääset lukemaan kokonaisuudessaan tästä!

“Koska oli extrasuperkivaa” 3.-4. -luokkalaisten hitaiden lukijoiden kokemuksia lukuteatterista

Puhe ja kieli -lehdessä julkaistiin artikkeli ““Koska oli extrasuperkivaa” 3.-4. -luokkalaisten hitaiden lukijoiden kokemuksia lukuteatterista“. Tulosten mukaan lukuteatteri oli oppilaille erittäin mieleinen työskentelyn muoto. Tutkimuksessa havaittiin myös, että erityisesti tavoitteellinen näytelmän valmistaminen ulkopuoliselle yleisölle kohensi osallistujien motivaatiota harjoitella ja osallistua toimintaan.

Lehden verkkonumerosta löytyy myös monta muuta kiinnostavaa artikkelia “Kieli, leikki ja pelillisyys” -teeman alta.

 Klikkaa tästä julkaisuun!

Onko lukuteatteri tehokas tapa harjoitella lukemista? Pilottitutkimuksen tuloksia ReadDrama -hankkeesta

Lukuteatterissa harjoitellaan ilmaisevaa ääneenlukua näytelmätekstien parissa lapsia innostavalla tavalla.
Viidentoista oppitunnin mittaista lukuteatterijaksoa kokeiltiin yhdellä koululla kolmannen luokan heikkojen lukijoiden parissa. Lukutaitojen kehitystä seurattiin suhteessa kahteen verrokkiryhmään: koulun tukea saaviin heikkoihin lukijoihin ja tyypillisesti lukeviin oppilaisiin.

Heikoista lukijoista vain lukuteatteriryhmään osallistuneet oppilaat kehittyivät lukusujuvuudessa.
Oppilaat pitivät lukuteatterista paljon, ja heidän minäpystyvyydessään havaittiin myönteistä kehitystä.
Pienryhmätoimintana järjestettävä lukuteatteri on erittäin lupaava lukemisen kohdennetun tuen muoto.

Tästä pääset suoraan NMI Bulletin -lehden artikkeliin!